Lauantaitori on viikon kohokohta. Se on veteen hukkuneiden kylien takana, valtatien varressa. Sinne kävellään parikymmentä minuuttia paita läpimärkänä, hiki viiksinä huulilla. Torin kulmalla on pieni katos, jossa toivutaan paahteesta, juodaan olut tai kola,.
Torilta ostetaan parhaat vihannekset, siellä hipelöidään helmiä, sorrutaan silittelemään kankaita. Siellä ihmetellään muovisankojen kirkkaita kasoja, rukoukseen vaipuneita herroja ja kojuissaan nukkuvia naisia.
Torilla tavataan tuttuja ja todetaan, että taas on lauantai, että yksi viikko Beninissä on taas takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti