Kohta jäävät taakse naapurin köyryselkäiset mummot, puukeinu takapihalla, hämärä, pitkulainen olohuone ja keittiö, josta näkyy kun lapset luistelevat, auttavat lumia sulamaan kantamalla niitä ojaan, pelaavat jalkapalloa ja juoksevat pakoon äitejä, joilla on sateenkestävät ulkoilutakit.
Kodit ovat väliaikaisia. Kannetaan sisään kymmeniätuhansia tavaroita (veikkaan) ja vain kaksi ihmistä. Kannetaan ulos samat tuhannet tavarat, monet koskemattomina, ja kaksi ihmistä.
Suunnittelemme heittäytyvämme kodittomiksi taas pieneksi hetkeksi. Oikean kodittomuuden kanssa sillä ei ole tekemistä, kun on toisten tyhjiä huoneita turvana.
Minä hellin ajatusta siitä, että koko omaisuuteni mahtuisi matkalaukkuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti