Matkalaukku on kadonnut. Musta kumirata nytkii eteenpäin minuutista toiseen, mutta siinä pyörii vain tumma laukku, jonkun hylkäämä tai väärään paikkaan tullut.
Matkatavaraselvitys on pieni huone, jonka keskellä on maalia täynnä oleva ämpäri teloineen. Kysellään laukun kokoa ja väriä, pehmeä vai kova? Viereisellä tiskillä mies jäljittää kadonnutta lääkekassia, ja virkailija toistaa kerran toisensa jälkeen: oletteko varma että se on kassi eikä laukku, meillä olisi musta laukku kyllä? Mies ei tyydy laukkuun, vaikea asiakas. Jos se ei ole tämä laukku, emme voi tehdä mitään, selittää virkailija.
Muistan, että Ranskassa moni puheenvuoro aloitetaan "Le problème c'est que..." – "Ongelma on, että..." Lukiossa ranskanopettajamme antoi muistisäännön: "Le problème, ongelma, on aina maskuliini, kun taas la solution, ratkaisu, on feminiini".
Lentokentällä menemme ostamaan lippuja kaupunkiin vievään bussiin. "Päivää, haluatteko liput?" kysyy tupakoiva rouva lippuluukun ulkopuolella. Myönnämme. "Seuraava bussi lähtee puolelta, ei ole vielä kiire. Poltan tämän loppuun." Rouva vetää henkosia hitaasti, nautiskellen. Muutama muukin asiakas tulee; lippuluukulla lappu kertoo, että myyjä palaa hetken kuluttua. Viisi minuuttia ennen bussin lähtöä, viimeaikojen sääilmiöt meille selvitettyään, rouva könyää koppiinsa ja myy liput.
Vuokraemäntämme kertoo ensi töikseen, että tupakoitsijoihin ei voi luottaa, ja ilmaisee eteisessä huolensa nykyajan sukupuolettomasta yhteiskunnasta. Naiset eivät ole naisia eivätkä miehet miehiä! Hän käyttää töissä enevässä määrin hametta, ja housuissa kulkiessaan mutisee Jumalalle anteeksipyyntönsä. Joku roti on oltava!
Asunnossa on korkeat huoneet, kuusikulmaiset lattialaatat, kivinen pesuallas ja koko huoneiston levyinen parveke. Sillä on oiva maku, tällä naisella joka rakastaa olla nainen.
4 kommenttia:
Mutta löytykö se matkalaukku?
No ei. Se parka on eksyksissä, kiertelee varmaan säälittävänä eurooppalaisten lentokenttien kumiratoja. Kiitän onneani, että käsimatkatavaroissa oli edes villasukat.
Voi sentään. Onneksi et ole antanut sen pilata lomaasi. Ihana tuo bussilipunmyyjä! Voisitteko kuvitella, että tuommoinen kävisi päinsä Suomessa? :)
Sepä just, että tuommoinen ei kävisi lainkaan päinsä Suomessa. Se olisi jo kyllin paha, että myyjä ylipäätään polttaisi tupakkaa, saati asiakkaiden edessä ja vielä niin, että se viivyttäisi tärkeää lipunostotoimintaa.
Laukuttomuus kiusaa kyllä välillä, mutta yllättävän vähän. Ehkä vähän surettaa, jos se on kokonaan kadonnut – matkalle kun tietty piti pakata kaikkein kivoimmat vaatteet (ja yksi melkein valmis neulepeitto...).
Lähetä kommentti