tuho

Nostin kuivakaapista pöydälle kaiken, mikä kelpaa leivontaan. Tapojeni vastaisesti leivoin vimmatusti: laventelikorppuja, kookossuklaakeksejä ja tiukan suklaakakun. Tunsin hämmentävää tyytyväisyyttä kun sain kaataa kulhoon pussinpohjia. Niin katosivat kookoshiutaleet, cashew-pähkinät, mantelirouhe ja sokeri. Ihanat ompelijat ja M:n perhe auttoivat syömisessä. Naisten kanssa ihmeteltiin Ilonan tuomaa teekukkaakin. Mikä kiehtova asia!

Vielä olisi laventelia ja jauhoja, aikaa vajaat viisi päivää. Eikä vieraita.

P.s. Ainakin mulla tämä blogger käyttäytyy nykyään ihan tyhmästi. Hirveän vaikea saada kuvia ja tekstejä oikeaan kohtaan, kuten kuvasta näkyy. En ymmärrä. Ärsyttää.