tiistai 7. syyskuuta 2010


Kello 19.30 on jo pimeää kuin säkissä. Kylänraitilla myydään vielä makeisia ja hedelmiä öljylamppujen valossa. Kävelijät ovat mustia varjoja joihin voisi helposti kompastua.

Minulla ei ole tehtävää enää. Paneudun hyttysverkon alle i-asentoon, kädet vähän irti vartalosta. Niin on vähiten kuuma. Lakana on peitoksi liikaa.

Verkko on tungettu sängyn ja patjan väliin, lattialla kipittää jokin, ehkä lääkepurkin kokoinen torakka. Pääni vieressä kirja jonka nimessä on aurinko, kännykkä, joka paljastaa yön kulun ja taskulamppu.

Ulkona aallot ja sirkkojen siritys, joku lintukin taitaa laulaa yölauluaan. Välillä varvastossujen läiske betonilattiaa vasten; yövartija menee ohi.

Nukun liikkumatta.

Neljältä herään pissahätään, käännän avaimen lukossa kaksi kertaa, olen ulkona ja kipitän vessaan. Sataa. (On pieni sadekausi, he sanovat.)

Kello kuusi soivat kellot neljän sarjana. Uni tulee vielä, kunnes seitsemän jälkeen havahdun palmunlehtiharjan tasaiseen suhinaan; Edo puhdistaa terassia sateen viskomista akasiapuun lehdistä. Ne ovat kuunsirpin muotoisia.

5 kommenttia:

Kesakko kirjoitti...

Ohhoh.Vähä eri ku täällä.

Ilona kirjoitti...

Ihana kuulla kuulumisia! En käynyt viime viikolla ollenkaan, kun ajattelin, ettet kuitenkaan pääsisi nettiin. Marian kanssa kyllä jo jännitettiin, että mitenköhän teillä menee.

Yritän kuvitella, millaista siellä on, mutta en kuitenkaan osaa. Olen melkein vähän kateellinen, mutta sitten myönnän itselleni, että olen liian hemmoteltu ja urbaani enkä edes uskaltaisi lähteä sinne...

Seija Kurunmäki kirjoitti...

Joka päivä olen käynyt katsomassa, milloin Sanakirja päivittyy. Ihan että nyt oli päivitys. Olet kirjoittanut tekstin niin, että en pysty laittamaan millekään asialle etumerkkiä, onko ne + vai - asioita.
Pissahätä on positiivinen. Saatte siis juotavaa. Lukkokin on positiivinen. Tunnelma kuulostaa hyvältä. Olet rakas.

Seija Kurunmäki kirjoitti...

Huhuu. Milloin taas pääset kirjoittamaan.
Tänään Beninin presidentti on Suomessa. Oli uutisissa käsi kädessä Tarskan kanssa.

Laura Proust kirjoitti...

Tulin taas iloiseksi kommenteista! Joo, täällä on ihan erilaista. Jos harrastaisin kapiteeleja, kirjoittaisin Ihan Erilaista. Eikä sillä oikein olekaan miinus- tai plusmerkkejä edessä, vaikea määritellä niin. Mutta ajatuksia joutuu nyrjäyttelemään jatkuvasti. Se on hyvä, mutta välillä väsyttävääkin! Kaikki tuttu – kuten suomalaisten kommentit blogiin – on tosi tervetullutta :) (Vaikka pelkän kommenttilaatikon avaaminen kestää tooosi kauan, kun vihdoin pääsen nettiin.)