maanantai 22. maaliskuuta 2010

leikki

kirjelmöidä niin vain
ja sellainen asia

missä ei esiinny se kirjain
joka ei näy sinun silmääsi

kuvailla päivää:
                  aurinko loimuaa, lumi kiiluu ja sulaa
naapuri joikuaa laulua, joka on muun maan oma, rukous, luulen
se kuuluu seinän läpi selvänä ja suloisena
            minunlaiseni vainuaa väkevän kahvin
jää kiinni verkkoon
     aprikoi illan iloja
        seuraavan päivän lupauksia

pian on kirjelmöijällä hyvin
venyvä aivo

– on poikkeuksellisen kiva leikki!

5 kommenttia:

Ilona kirjoitti...

Mäkin käyn täällä. Täällä on kivaa!

Laura Proust kirjoitti...

Ilona, jee! Todistetusti jo viisi henkilöä on joskus käynyt täällä :)

Mimmi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Mimmi kirjoitti...

Tahdoin tajuta tämän. Tuumin tovin, toisenkin. Tyytyväisyys tuloksena täältä tänään taholleni taivallan.

Nyt en pysty enää tätä ilmaisemaan rajoitteella. Eläköön sanat ja leikit ja uusi blogi!

Laura Proust kirjoitti...

Mimmi, hauskaa, eikö ole?