lauantai 20. marraskuuta 2010

rakkaus

Kävelin tänään ison tien vartta, yksin, ja silloin se tuli minuun. Sittenkin.

Katsoin kapeita painavia palmunrunkoja jotka kurottelivat siniselle taivaalle. Katsoin tulvineita peltoja, melkein jo toipuneita. Tervehdin kahta vanhaa herraa, jotka kävelivät vastaan, he sanoivat bonjour bonjour niin kuin juuri sellaiset herrat täällä. Kohtasin katseita joiden yllä keikkuivat sipulit ja kankaat, olin ainoa valkoinen enkä ajatellut sitä. Ajattelin omiani, kevättä Suomessa ja Nigeriaa ja sitä miten mikään ei ole mahdotonta.

Torilla ostin valkosipuleita välinpitämättömin elein niin kuin hekin. En hortoillut mopojen tiellä turistien touhottavaan tapaan. Kaikki oli samoin kuin ennen mutta ihan eri tavoin. Niin kuin olisin tullut torille uutta tietä.

1 kommentti:

Seija Kurunmäki kirjoitti...

Kun luin tunsin samoja tunteita.
Rakkautta.