hautajaiset

G hymyilee ja halaa. Joskus hän selittää asioita otsa rypyssä. Aluksi en ymmärtänyt hänen ranskaansa. En muista sitä enää.

Kun kerran istuimme suomalaisten kanssa illallisella ja isäntä kehotti hakemaan ruokaa, ”naiset ensin”, G kuiskasi minulle: ” Juuri tästä minä pidän suomalaisissa. Afrikassa miehet ovat aina ensimmäisiä.”

Viikonloppuna G kutsui meidät hautajaisiin. Vainaja oli hänen setänsä, tai ehkä eno. Hautajaisissa soitettiin ja tanssittiin riehakkaasti, seinillä oli julisteita joissa oli miehen kuva, tittelit ja elinvuodet merkittyinä.

Muuten minä en muista hautajaisista paljonkaan, sillä pyörryin. M juotti minulle kokista ja vissyä vuorotellen, kantoi kun en päässyt liikkeelle.

Mutta muistan sen, sen muistan ikuisesti, että kaikki paikalliset ystävämme hyörivät ympärilläni, auttoivat minkä ehtivät. G löyhytti kasvojani viuhkalla, jossa luki Togo. Naiset kantoivat juotavaa, tarjosivat syötävää. Miehet tulivat M:n avuksi kantamaan, kun jalkani pettivät, B irrotti sandaalit jalastani kun kävin autoon makuulle. Lepäsin siellä, he kävivät katsomassa, kysyivät ça va, ja G pahoitteli kuumuutta, niin kuin se olisi ollut hänen syynsä. En ole ikinä, ikinä kokenut mitään vastaavaa. Sellaista huolenpitoa.

Illalla kun palasimme minulla oli kova kuume. Seuraavat päivät he soittelivat, G ja B ja K ja F, kaikki kysyäkseen, että miten minä voin. En muista milloin Suomessa olisin soittanut jollekin vain vointia kysyäkseni.

Tietenkin oli myös selvää että paikalliset ystävämme hoitivat minut malariatestiin seuraavana päivänä, vaikka se oli sunnuntai, ja että lääkäri toi reseptin 20 kilometrin päästä vielä samana iltana (se ei ollut malaria). Ja tietenkin M sai heti kyydin apteekkiin.

Olen ällistynyt. Ja aika hyvin parantunutkin.

G sanoi myöhemmin, että hautajaisissa kaikki seurasivat meitä. Että Afrikassa ei koskaan olisi mahdollista, että mies hoitaisi vaimoaan noin. Hän panisi naiset töihin... Suomalaiset sanoivat, että olin näyttänyt hetken vainajalta itsekin, ja ajattelin että se kai sopii suomalaiseen hautajaistunnelmaan. Vähän vakavuutta tähän ilotteluun ja tanssimiseen.